Päiväkirja
Tavastia ja paljon muuta!
Taas on tahkottuja keikkoja liuta takana. Tampere, Uusikaupunki, Lappeenranta, Lohja, Salo, Eura, Turku, Kouvola ja Helsinki. Jokaisella keikalla on ollut lystiä, joillain keikoilla jopa niin lystiä, että artistilla on kengät hajonneet, basisti on ollut niin innokkaana menossa lavalle, että korvamonitorit ovat unohtuneet takahuoneeseen, kaikkien korvamonitorit jäivät kerran kokonaan matkasta edellisen keikkapaikan takahuoneeseen, vanhoja pitkään tauolla olleita biisejä on vedelty ja sanoja unohdettu lähes samassa suhteessa, soolot ovat pidentyneet ja uusia villejä ideoitakin viljelty ihmisten iloksi tai harmiksi! Puulle homma ei ole ehtinyt maistumaan oikein missään vaiheessa. Mitä nyt joskus saattaa ennen keikkaa olla ihan pikkiriikkisen sekunnin ajan tunne, että illan tirsoja haluaisi jatkaa aamuun asti. Kun sitä sitten saa itsensä edustuskuntoon ja hyppää lavalle, ei sänkyyn ole enää ollenkaan kiire!
Eilen Tavastialla saimme soittaa ihanalle ja ah niin vastaanottavalle yleisölle, muutamalle kameramiehelle, ystäville ja perheenjäsenille! Olimme päättäneet jo ennakkoon, että setti tulee olemaan pitkä ja mukaan otetaan biisejä joita harvemmin soitellaan. Settiä muokattiin koko viikonlopun ajan. Testasimme erilaisia vaihtoehtoja Turun ja Kouvolan keikoilla ja minä pähkin biisien järjestyksiä vielä matkalla Helsinkiinkin. Takahuoneessa spekulointi jatkui vielä illalla. Pikkuisen jouduimme tinkimään keikan pituuden kanssa. Tavastian lauantainen disco lyhensi keikkaa muutamalla biisillä. Livemusiikin mekassa ei voikaan vetää koko iltaa. Byäääääh! Keikka taltioitiin muutaman kameran avulla, mutta se ei onneksi vaikuttanut lavalla olleisiin, kuin ehkä ihan keikan alussa. Minä hyperventiloin ensimmäiset 2-3 biisiä, mutta sitten henki lähti kulkemaan ja keikasta alkoi nauttia täysillä! Pitkään loppuun myydyksi julistettu keikka pisti odotukset huiman korkealle eikä turhaan. Oli ihanaa!!! Kiitos!